Lasketko jatkuvasti kaloreita? LOPETA!
Välillä tuntuu, että asioista tehdään ihan tarkoituksella vaikeaa, halutaan keskittyä pikku nyansseihin, lasketaan kaloreita ja gramman tarkkuudella makrojakaumia (hiilarit, proteiinit, rasvat), tuunataan ja tuunataan ruokavaliota täysin epäolennaisilla asioilla. Samalla kuitenkin käsi eksyy harva se päivä karkkipussille, viikonloppuisin nautitaan ämpärillinen viinaa ja krapulaan vedetään juustolla hukutettua pizzaa.
En ymmärrä, miksi asioista täytyy tehdä tahallaan niin vaikeaa? Saako se hifistely tuntemaan olon jotenkin paremmaksi, ”kyllä mä yritän”, mutta kuitenkin unohdetaan se kokonaiskuva, ja peitellään sitä, mitä oikeasti kulisseissa tapahtuu?