Treenisuunnitelma valmiina, ruokavalio ja -ohjeet tiedossa, tästä se taas lähtee! Mutta viikon päätteeksi huomaatkin, ettei mitään tullut tehtyä ja sätit itseäsi omasta saamattomuudestasi. Kuulostaako tutulta?
Tähän löytyy ihan luonnollinen syy, etkä ole ainoa joka löytää itsensä tästä tilanteesta viikon päätteeksi. Mitäpä jos lähdettäisiin ihan alusta ja muutettaisiin hieman toimintamalleja, niin nämäkin ongelmat voisivat jäädä historiaan?
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
Niinpä. Vanhassa suomalaisessa sananlaskussa on tässä tapauksessa vissi perä, eli jos lähdet tavoittelemaan koko kakkua kerralla, on hyvin yleistä, että koko homma lässähtää kuin pannukakku. Jos yrität toteuttaa liian montaa muutosta yhdellä kertaa, käy usein niin, ettei yhdestäkään muutoksesta tule pysyvää, ja muutostavoitteet jäävät vain hyviksi suunnitelmiksi paperille.
Ihmismieli on siitä jännä, että se on äärimmäisen hyvä ruoskimaan itseään, soimaamaan ja sättimään saamattomuudesta. Nämä negatiiviset ajatukset ruokkivat itse itseään, ja itsesyytökset saavat helposti hakemaan lohtua ympäristöstä – ruoasta, herkuista tai päihteistä.
Miksi me ihmiset, varsinkin naiset, olemme niin ankaria ja armottomia itsejämme kohtaan? Puristelemme läskejämme, haukumme ja puhumme rumasti itsellemme. Miksi?
Muutos ei tapahdu yhdessä yössä
Jos olemme tottuneet tiettyihin rutiineihin, kuten töistä kotiin tullessa sohvalle rojahtamiseen, ei tätä tapaa muuteta sormia napsauttamalla. Mikä tahansa muutos tai tapa vaatii toistoja, toistoja ja toistoja. Jos yhtäkkiä pitäisi jaksaa käydä viitenä päivänä viikossa salilla töiden jälkeen, muutos aikaisempaan on usein liian raju. Kun asettamasi tavoite 5 kertaa viikossa ei toteudu, ihmismieli vääntää asian niin, että turha sinne on mennä edes kahta kertaa kun suunnitelmat menivät jo mönkään.
Mutta jos tavoite olisi asetettu niin, että salille mennään 2 kertaa viikossa, kuulostaa se jo paljon toteuttamiskykyisemmältä. Ja kaikki tämän päälle tehty on extraa. Extraa, joka antaakin onnistumisen tunteita, extraa, joka ei muistuta epäonnistumisesta. Ja jos extraa ei tule, sekin on täysin ok. Voit hyvillä mielin taputtaa itseäsi selkään ja sanoa että well done, tällä viikolla päästiin tavoitteisiin, hienoa.
Kaikki tai ei mitään -mentaliteetti romukoppaan
Yksi ehdoton asia mikä pitäisi heittää heti alkumetreillä romukoppaan on kaikki tai ei mitään -ajattelu. Se on nimittäin turhaa armottomuutta ja samalla myös itsensä huijaamista. Jos söit lounaalla jälkiruokapullan, koko päivä ei todellakaan ole pilalla, eikä ole syytä vetää läskiksi koko päivää. Voit tietoisesti antaa itsellesi luvan herkutella pullalla, mutta samalla päätät, että herkuttelu jää siihen sen päivän osalta.
Sama pätee liikuntaan. KAIKKI tehty aktiivisuus on parempi vaihtoehto kuin tekemätön liikunta tai passiivisuus. Kävely kauppaan, portaiden käyttö hissin sijaan, 1 kävelylenkki viikossa…. Kaikki nämä tekevät hyvää sekä kehollemme että mielellemme, ja lisää aktiivisuuttamme huomaamattomasti. Sitä paitsi, päivittäinen aktiivisuus on tehokkaampaa kuin yksi tehojumppa viikossa, mutta muuten passiivinen elämä. Joten kävele, venyttele, hypi, tee arjestasi aktiivista – keho kiittää!
Uuteen nousuun
Joten seuraavan kerran kun laadit itsellesi kunto- tai ravintotavoitteita, tee niistä realistisia. Valitse 1 muutos jota lähdet työstämään, ehkä kaksi tai kolmekin onnistuu, mutta enempää ei kannata lähteä tavoittelemaan. Ohessa esimerkkejä muutoksista, joista voit ottaa yhden tai kaksi työstöön kerrallaan, ja kun nämä sujuvat ja alkavat tulemaan kuin luonnostaan, voit ottaa lisää uusia tapoja työstöön.
- Syön vähintään kolmella aterialla päivässä kasviksia
- Juon enemmän vettä, 2 litraa päivässä
- Lisään 2 reipasta kävelylenkkiä viikkooni
- Teen lihaskuntoa 2 kertaa viikossa joko kotona tai salilla
- Syön herkkuja vain kahtena päivänä viikossa, yhdellä aterialla tai esimerkiksi 100g irtokarkkeja/pvä
- Nukun joka yö 7-8/h
- Teen päivittäin 15 minuutin rentoutumisharjoituksen
- Teen liikkuvuusharjoitteen 2 kertaa viikossa
- Pyrin syömään tasaisin väliajoin, noin 4-5 kertaa päivässä
- En puhu itsestäni rumasti
- En tuomitse tai syytä itseäni turhaan
- Syön 3 aterialla päivässä jotain proteiinin lähdettä
Ja niin edelleen.
Armollisuus itseä kohtaan
Negatiivisiin ajatuksiin ja itsesyytöksiin menee valtava määrä energiaa, ja tämä on täysin hukkaan heitettyä energiaa. Sen sijaan, että jatkuvasti stressaamme syömisillä, treeneillä tai turhilla itsesyytöksillä, miksemme keskittyisi niihin asioihin, joita olemme tehneet hyvin?
Stressi kaikesta tekemättömästä menee samaan kastiin. Miksi tuhlata energiaa siihen, kun samaan aikaan voisit käyttää energiasi vaikkapa kävelylenkkiin, tai vartin kehonhuoltoon kotona?
Tässäpä sinulle tehtävä viikoksi:
Tee itsellesi realistiset tavoitteet, kuten kävelylenkin lisääminen kahdesti viikkoaikatauluun. Pyri tekemään ensimmäinen kävely heti alkuviikosta, maanantaina jo mikäli mahdollista. Voit myös jakaa lenkit niin, että kävelet viidesti viikossa 20 minuuttia.
Viikon lopulla tee tilannekatsaus ja kurkistus tavoitteeseesi. Oliko se vaikeaa? Miltä olo tuntui sen jälkeen? Jouduitko ponnistelemaan päästäksesi tavoitteeseen?
Pohdi ja analysoi, mutta älä tuomitse äläkä ajaudu itsesyytöksiin. Etsi ainoastaan hyvät puolet kuluneesta viikosta, kenties törmäsit haasteisiin, mutta voitit ne? Hae positiivisia kokemuksia ja tunteita, pidä nämä mielessä ja haasta itsesi samalla tavalla seuraavalla ja sitä seuraavalla viikolla. Jossain vaiheessa huomaat, että pystyisit ehkä lisäämään uuden tavoitteen, ja kokeile tätä rohkeasti. Samalla kaavalla kuin aikaisemminkin.
Muistetaan armollisuus ja lempeys itseämme kohtaan, hyvinvoinnin ei ole tarkoitus aiheuttaa stressiä tai pahaa oloa <3
Psst! Haluaisitko inspiroitua nopeista ja tehokkaista kotitreeneistä, joissa minä treenaan kanssasi kaikki treenit alusta loppuun? Pikkasen Pois -kotitreenit sopivat loistavasti niin kiireisille, pienten lasten vanhemmille kuin lomailijoillekin, sillä kyseiset treenit on helppo tehdä missä ja milloin tahansa. Lue lisää täällä.
Ei ihminen kehity jos ei rankaise itseään epäonnistumisesta. Jos on tyytyväinen niin kehitys loppuu siihen pisteeseen.
En allekirjoiteta tuota väitettä ollenkaan. Ei itsensä rankaiseminen tai itsesyyttely ole avain kehittymiseen. Se voi toimia hetken aikaa, mutta loppuviimein johtaa turhaan suorittamiseen, pahimmillaan loppuun palamiseen tai totaaliseen kyllästymiseen. Kun halutaan tehdä jostain asioista pysyviä tapoja tai muutoksia, se tapahtuu parhaiten silloin, kun näistä tulee hyvä olo tai kokee onnistumisia. Itsensä rankaiseminen ei ole mikään avain onneen tai kehittymiseen.
Hei, mahtava postaus! Tämä on aihealue itselleni, josta otan stressiä. Liikun, mutta auta armias, jos nyt sattuukin napsuun sohvapäivä, tai aloitan treenin, joka ei vaan lähde ja jätän kesken…se ärsytyksen ja negatiivisuuden määrä mikä siitä syntyy ja se ajattelu, että okei, musta ei sitte vaan oo mihkään! Ja tässä tunnetilassa tulee syötyäkin ihan mitä sattuu. Olen pikkuhiljaa alkanut työstämään omaa asennetta ja ajattelua itseäni kohtaan ja sinä, Nana, olet siinä ollut yksi ”välineeni” (tai sun opit). Kiitos!! 🙂 pesim.noi sun kehonpainotreenit; aina ei tarvii kyhnyttää jumpan parissa koko päivää ja tehdä sataa liikettä kaheksaa sarjaa per liike voidakseen ja näyttääkseen hyvältä! Lisää tota sun asennetta, kiitos!! 🙂 🙂
Hei hienoa kuulla että olet saanut oppeja täältä 🙂 Ja se on kyllä ihmeellistä, miten sitä aina sättiikin itseään kaikesta turhasta.
Aina ei tarvitse tehdä täysillä, ja jo pieni aktiivisuuskin on niin paljon parempi kuin ei mitään!
Yritetään vaan olla armollisempia itsejämme kohtaan jatkossakin <3
Sattuipas postaus tähän hetkeen kuin nakutettu. Tein juuri itselleni tavoitelistan kuukaudeksi. Joka päivälle jokin pieni tavoite; lenkki, venyttely, meditaatio, jooga jne. 10-40min ja kaikki muu on ekstraa. Saan kirjaimellisesti rutiinia päiviin ja jokin tavoitteen, lisäksi jos muu päivä on ihan peestä niin sitten se saavutettu tavoite on jotain positiivista. Listan avulla pikkuhiljaa toivonmukaan omaa ajatteluakin saa positiivisemmaksi.
Samaan listaan ruksaan kohdalle ekstran, ja vaikka tavoitetta en olisi saavuttanut niin kirjoitanpa silti kohdalle mitä tein. Näin en soimaa itseä yhtä paljon, vaan tulee se no teinpä silti jotain. 🙂
Hei mahtava juttu! Ja just noin, pienistäkin jutuista pitää olla tyytyväinen ☺️